Olen siis nuori nainen jostakin täältä Suomesta. Olen tasapainoisesta perheestä ja minulla on äiti, isä ja kaksi siskoa. Liikuntaa olen harrastanut lähes koko ikäni. Kokeillut jalkapallosta uintii, lähes kaikki lajit testattu. Ratsastus on ollut ainoa pitkä aikainen ja se on asia josta nautin, asia mitä en ikinä halua menettää. Olen kiinnostunut erityisesti kamppailulajeista, jääkiekosta ja autoista. Lähes kaikki missä on pieni vaaran tunne on mahtavaa. Joskus vielä rohkaisen itseäni niin paljon, että saan itseni  menemään vapaa-ottelu harjoituksiin. Nyt olisi jo niin suuri hinku päästä, mutta kurssit alkavat vasta syksyllä. Joten odotellen ...

Koko 9 vuotta olen ollut koulukiusattu enemmemmän tai vähemmän. Ala-asteella se oli kirjaan kirjoittamista, pois jättämistä ja selän takana haukkumista. Jossakin vaiheessa pääsin piireihin, mutta tipahdin heti kun päihteet tuli peliin. Olin tunnollinen ja tahdoin ettei äiti pettyisi. Tahdoin olla kiltti, mutta "kaverit" eivät sitä tajunneet. Minusta tuli taas hyljeksytty. Olin yksin, aina... Uuden koulun alettua siis siirryttyä yläasteelle tulin yhä enemmän kiusatuksia. Kaikki alkoi siitä, etten tahtonut "palvoa pahojatyttöjä". Halusin pitää oman mielipiteeni, enkä olla heidän pompoteltavaan. Siitä tuli suuri känä, jota ei ole vieläkään selvitetty, vaikka asiasta on jo 3 vuotta. Lähi aikoina sain "parhaiden kavereideni" vihat niskoilleni, siitä, etten tahtonu mennä prinsessan mukana, en tahtonu rundaa ympäri kylää ensin syömäss, sitten vessassa, sieltä pukemaan ja taas syömään. En halua olla massaa, en tahto, että minua pompotellaan ja pidetään arvottomana! Syy varmasti kiusaukseen on se, että osaan pitää puoleni, osaan olla omaa mieltä ja olen vahvasti oma itseni. Myös se voi vaikuttaa, ettei kiusaajilla ole itsellään kaikki asiat kohdillaan. Usein kateus on kiusauksen alku.

Luonnettani en osaa kuvailla, asia on niin monimutkainen. Ajattelen, että olen melko positiivinen, avoin, hyväksyvä, kohtelias, mukava ja omantienkulkija. "Varjopuolina" on itsekkyys, hyvin valikoiva asenne, epäilevä ja joskus hyvinkin kylmä olemus.

No, tällä hetkelle itseluottamus todella nollassa. En uskalla lähteä edes kauppaan yksin. Koulua olisi vielä hetken aikaa, sen jälkeen mahdollisesti uusi koulu, jos pisteet riittävät sinne asti. Tulevaisuus ei näytä hyvältä. Elän enää haaveitteni voimalla, tahdon toteuttaa ne. Tahdon olla suurta, tahdon olla vaikutusvaltainen ja puuttua epäkohtiin. Haluaisin myös olla esikuva ja tukea, kannustaa niitä joilla asiat eivät mene aivan nappiin. Mutta katsotaan nyt mitä minusta tulee. Suuri liekki palaa sydämessäni ja tahtoisin uskoa siihen. 

Joskus olen vielä voittaja ! -Jasmine